FCLab Tampere
SUOJAPUSSIT OPPILAIDEN IPADEILLE

Kun Tampereen norssilla otettiin 2020 jokaisen alakoulun oppilaan käyttöön henkilökohtaiset iPadit, tuli tarve miettiä myös niiden kuljetusta ja suojaamista. Suojapussin pitää antaa suojaa pieniltä kolhuilta ja samalla sen tulee olla käytännöllinen ja edullinen. Pienellä porukalla Tampereen FCLabissa ja työmatkoilla kimppakyydissä pohdittiin asiaa muutamana päivänä ja mietittiin vaihtoehtoja. Ratkaisuksi valikoitui paksu huopakangas. Käsityönopettaja Jaana Inki suunnitteli, miten suojapussit saadaan valmistettua oppilaiden kanssa käsityötunneilla.

Käsityönopettaja Jaana Inki, miten jouduit/pääsit mukaan kehittelemään suojataskua?

– Suojataskun kehitteleminen lähti liikkeelle kimppakyydin autokeskusteluna Tuomon ja Mikon kanssa. Keskustelu polveili sinne tänne ja jossain vaiheessa päätyi huoleen, miten 5. ja 6. luokkalaisten pädit saataisiin paremmin suojattua käyttämisen kolhuilta, vaikka niissä onkin kovat kuoret. Suoja voisi myös jotenkin personoida ja erottaa oma pädi muiden laitteista.

Mitkä seikat suunnittelussa korostuivat? Miten tämä materiaali ja malli valikoituivat koululle?

– Suunnittelussa korostui erityisesti materiaalin valinta. Koska oppilaat itse tekisivät suojat, materiaalin pitää olla helposti ja nopeasti työstettävissä. Kokoon vaikutti luonnollisesti pädin koko. Suojan pitää olla kooltaan tarpeeksi napakka, mutta samalla sellainen, että pädin saa sujautettua helposti suojaansa ja sieltä pois. Materiaaliksi pohdinnan jälkeen valikoitui paksu askarteluhuopa. Toijalan Tekstiilipalvelussa oli tarjolla monia värejä, ja niistä äänestyksen perusteella valikoitui viisi vaihtoehtoa. Oppilaat ilmoittivat oman värinsä Forms-kyselyssä, ja sen mukaan tein tilauksen.

Miten suojataskut valmistetaan? Ketkä ne tekevät ja missä?

– Nopein tapa suojan valmistamiseen on ehdottomasti ompelukoneella ompeleminen. Ompelin yhden prototyypin, ja siihen tehtyjen muutosten perusteella malli olikin valmis. Paksumpaa askarteluhuopaa pystyy vielä kaksinkertaisena hyvin ompelemaan.

– Oppilaat saivat mieltymyksensä mukaan valita ompelulangan värin. Tekemiseen varattiin yksi kaksoistunti aikaa, ja se riitti hyvin. Viime vuonna vanhoja ompelukoneita käytettäessä sauman väliin taitettiin laakanauhasta lenkki, johon jokainen kirjoitti permanent-tussilla oman nimensä. Nyt uusilla viidesluokkalaisilla oli mahdollisuus nimikoida oma etunimensä haluamallaan värillä suojan yläreunaan, koska uudet ompelukoneet mahdollistavat kirjoittamisen. Suojan väreissä oli myös enemmän vaihtoehtoja, koska ommeltava määrä oli huomattavasti pienempi kuin viime lukuvuonna, ja oli uhka, että materiaalin tuotanto loppuisi. Kävin suoraan Toijalassa valitsemassa värejä ja määriä, periaatteella ’värit riittävät niin kauan kuin riittävät’. Kaikki saivat haluamansa värin! Onneksi tuli myös tieto siitä, että materiaalia saa myös tulevaisuudessa.

– Oppilaat siis itse ompelevat suojan käsityön tekstiilityön sisältöjen tunnilla. Samalla on nyt tehokkaasti otettu uusi ompelukone uusine ompeluyksikköineen käyttöön. Olen kuullut monia ilahtuneita wau-huudahduksia – ompeluyksiköistä, koneista ja tietysti siitä, että pädipussi valmistuikin niin näppärästi!

Millaiset ovat kustannukset?

– Kustannukset yhtä suojaa kohden jäävät todella alhaiseksi. Huovan leveys riittää juuri sopivasti, ja yhtä kappaletta varten tarvitaan 0,3 m. Yhden suojan materiaalikustannukset ovat noin 1,50 e.

Ensimmäiset suojapussit ovat olleet nyt käytössä reilun vuoden ajan. Ne ovat osoittautuneet kestäviksi ja toimiviksi. Idean saa vapaasti varastaa.

Suojapussi syntyy yhdestä tarkoin mitoitetusta huopapalasta. Ompeleminen onnistuu parhaiten ompelukoneella.

Paksusta huovasta oli tarjolla monia värejä, ja niistä äänestyksen perusteella valikoitui viisi vaihtoehtoa.