Wearables – fyysisen hyvinvoinnin sensorointi yksilötasolla
Future Classroom Lab Tampereen yksi painopistealue on sensorointi. Tähän saakka on keskitytty oppimistilan sensorointiin pääasiassa seuraamalla tilan ominaisuuksia, kuten hiilidioksidimääriä, ilmanlaatua, lämpötilaa jne. Tämä sensorointi on toteutettu Telian iOT-ratkaisulla, joka on asennettu Tampereen Labin KAKS10on, henkilöstöhuoneeseen, ruokalaan ja yläkoulun AI-tilaan.
Syksyllä 2022 päätimme ottaa sensorointiin lisäulottuvuuden ja lähteä seuraamaan hyvinvointia ja ominaisuuksia yksilötasolla. Käytännön syistä – eli taloudellisista reunaehdoista ja eettisistä syistä tutkimusjoukko koostuu kolmesta opettajasta, eikä ainakaan alkuvaiheessa vielä oppijoista. Kenties jatkossa toimintaa laajennetaan koskemaan myös oppijoita.
Käytännössä sensorointilaitteiksi valikoitui Apple Watch 7 gen kellot. Näiden avulla aloitettiin systemaattinen hyvinvoinnin seuranta. Laite seuraa mm. käyttäjän unta, liikkumisen ja levon suhdetta, ympäristön äänimaailmaa, sykettä, veren happitasoa ja jopa EKG:tä.
Ensikokemukset
Laitteet ovat olleet tätä kirjoitettaessa käytössä muutaman viikon. Tässä vaiheessa on käynnissä enemmänkin tutustumisvaihe ja laitteen ominaisuuksien opettelu. Ensireaktiona voi kuitenkin jo todeta, että pieni laite antaa siis verrattain kattavan kuvan käyttäjänsä mitattavista hyvinvoinnin osasista. Alta löydät kunkin kolmen testihenkilön kokemuksia ensimmäisiltä viikoilta.
Käyttäjä 1. – ensimmäisten viikkojen huomioita
Laite on ollut mielenkiintoinen ja jopa hämmästyttävän monipuolinen. Jo ensimmäisenä käyttöpäivänä kello huomautti ympäröivän äänenvoimakkuuden olevan sellainen, että pitkä altistuminen voi olla haitallista. Olin tuolloin salibandyottelun katsomossa ja äänenvoimakkuus oli luokkaa 90db.
Satuin saamaan laitteen toipuessani koronasta. Tässä vaiheessa olen aktiiviliikkujana seurannut tarkkaan sykkeitä rasituksen aikana. Näissä tilanteissa kello ei ole toiminut optimaalisesti, vaan harjoituksen alussa sykkeet näyttävät pahasti yläkanttiin. Tällä hetkellä laite tuntuu aina harjoituksen alkuvaiheessa (5-20 minuutin ajan) näyttävän epätavallisen korkeita sykkeitä.
Omaa tuntemusta vahvistaakseni vertasin tuloksia toisen rannetietokoneen tuloksiin (sama harjoitus, eri käsi) kolmen lenkin aikana. Kokeilu vahvisti oletukseni siitä, että Apple Watch ei syystä tai toisesta toimi oikein sykkeiden osalta. Tuo on seikka, johon täytyy koittaa etsiä ratkaisuja.
Laite on toiminut tehokkaana tsemppaajana kertoessaan erilaisten tavoitteiden täyttymisestä – niin arkiliikunnan, seisomisen kuin nukkumisenkin suhteen. Hiukan toki hymyilyttää kun kello kertoo aikuiselle ihmiselle, että nyt pitäisi mennä nukkumaan 😉
Käyttäjä 2. – ensimmäisten viikkojen huomioita
Omaa liikkumista ja energian kulutusta mittaavat toiminnot ovat selkeitä ja kiinnostavia. Oman sykkeen tarkkailu ja dokumentointi on myös varsin käyttökelpoinen ominaisuus. Levon ja vireyden seurantaan löytyy toimintoja, joita voisi käyttää myös laajemmin, jos dataa saataisiin vaikkapa oppilaista. Tässä tapauksessa pitää tyytyä omakohtaiseen seurantaan.
Äänenvoimakkuuden mittaus on käytettävissä ranteessa yhdellä napautuksella, ja kello antaa selvät reaaliaikaiset desibelilukemat ja grafiikan lähiympäristön äänistä. Lisäksi käyttöliittymästä löytyy tietoa voimakkaan äänen haitoista altistustumistilanteissa. Olen käyttänyt desibelimittausta eri paikoissa, myös oppitunneilla.
Miten tästä eteenpäin?
Syksyn aikana on tarkoitus seurata mukana olevien testihenkilöiden kokemaa hyvinvointia ja verrata sitä kellon mittaamiin tuloksiin. Taustaolettamuksena on se, että fyysinen hyvinvointi korreloi vahvasti henkiseen hyvinvointiin ollessaan merkittävä osa kokonaishyvinvointia.
Kellon ilmoitusasetuksia ja raja-arvoja säätämällä hieman tiukemmalle pyritään löytämään kullekin käyttäjälle rajat, jossa laite huomauttaa olosuhteiden olevan epästabiilit tai ympäristön ja/tai olosuhteiden olevan sellaiset, että se vaikuttaa negatiivisesti testihenkilön toimintaedellytyksiin.
Jo tässä vaiheessa voi todeta, että kellon sovellukset (Applen Terveys-sovellukset) ovat todella monipuolisia ja tuntuvat toimivan vakaasti. Laite on osoittautunut kiintoisaksi vaihtoehdoksi hyvinvoinnin seurantaa tukemaan.
Future Clasroom Lab Tampere
Mikko Horila
Tuomo Tammi
