Tulevaisuuden koulu muovautuu osallistavan suunnittelun kautta – uusi kehittämiskierros Rantakylän normaalikoululla

Rantakylän normaalikoulu aloitti syksyllä 2020 uutena yksikkönä FCLab.fi-hankkeessa. Yhtenä tavoitteena Rantakylässä on pedagogiikan kehittäminen vastaamaan muuntuneita tiloja ja oppimisympäristöjä. Samalla kehitetään koko koulun toimintakulttuuria.

Rantakylän normaalikoulu on aloittanut toimintansa 2018, uudessa koulurakennuksessa on aloitettu tammikuussa 2019. Koulun rakentamisen lähtökohtana on ollut ”Tulevaisuuden koulu”. Tulevaisuuden koulussa korostuvat teknologia, oppijakeskeisyys, osallisuus, taitopohjaisuus (tulevaisuuden taidot kuten luovuus, vuorovaikutus, yhteistyö, kriittisyys) sekä ilmiöpohjainen (/STEAM) oppiminen (Niemi, 2020; Kuuskorpi 2012). Taustalla ovat nähtävissä mm. uuden opetussuunnitelman (POPS 2014) painotukset ja niiden tulkinnat.

Avoimuus ja joustavuus ovat ohjanneet Suomessa vahvasti uusien koulujen rakentamista (Niemi 2020). Käytännössä nämä tarkoittavat Rantakylässä avoimempia solutiloja, avattavia seiniä, lasiseiniä, verhoja rajaamaan tiloja toisistaan ja helposti siirreltäviä kalusteita. Avoimuus mahdollistaa uudenlaiset tavat ajatella ja toimia, rakenteiden muutoksen ja uudenlaista vuorovaikutusta (Niemi 2020). 

Alakoulun puolella oppilaat opiskelevat avoimissa solutiloissa, joissa opiskelee kaksi jakamatonta vuosiluokkaa, noin 80–100 oppilasta. Solussa työskentelee kasvun tiimissä neljä luokanopettajaa ja kaksi erityisopettajaa. Koulu sijaitsee sosioekonomisesti haastavalla alueella ja tuen tarvetta on paljon. Inklusiivisuus näkyy vahvasti koulun arjessa. Tiimi- ja yhteisopettajuus kuuluvat myös olennaisena osana koulun toimintakulttuuriin.

Kuten Niemi (2020) huomauttaa, tila itsessään ei takaa vielä uudenlaista opettamista ja oppimista. Kuten muutenkin koulussa ja oppimisessa, tilan toimiminen riippuu monenlaisista asioista kuten opettajan tuesta ja ohjauksesta, oppilaiden kyvykkyydestä sekä itseohjautuvuuden taidoista. Pedagogiset ratkaisut suhteessa muuttuneeseen oppimisympäristöön unohtuvatkin usein, kun uudenlaisia oppimistiloja tutkitaan ja kehitetään. Opettajan rooli uudistuksen airuena on siis merkittävä.   

Rantakylässä on syksyllä 2020 käynnistetty uusi kehittämisen kierros FCLab.fi-hankkeen myötä. Oppimisympäristössä on työskennelty nyt kahden vuoden ajan. Oppimisympäristöä ja pedagogiikkaa on kehitetty samalla kun tiloissa toimitaan. Kuten Kokko ja Hirsto (2020) toteavat, oppimisympäristöt rakentuvat yhteisissä neuvotteluissa, yhdessä työskennellen, kokeillen, havaintoja tehden ja tietoisesti kehittäen. Ei ole yhtä ainoaa toimivaa mallia, joka olisi monistettavissa jokaiseen soluun tai jokaiseen avoimeen tilaan. Kehittäminen vaatii jatkuvaa työskentelyä, yhteistä neuvottelua ja myös oppilaiden äänen kuulemista (Kokko, Hirsto 2020). Toisaalta myös opettajan vahvaa ohjausta ja halukkuutta muutokseen tarvitaan. 

FCLab.fi-hankkeen myötä erityisesti alakoulun solujen toimintaa pyritään kehittämään eteenpäin mm. oppimisen vyöhykkeiden (zones) ajattelun kautta. Tätä kautta tiloja ja olemassa olevia kalusteita herätellään ajattelemaan uudesta näkökulmasta. Samalla pyritään näkemään koko koulu oppimisympäristönä ja hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Kehittäminen on käynnistynyt soluittain workshopeilla, joissa käydään läpi tiimien tilanteita, tavoitteita ja toiveita sekä herätellään muutoksen suuntia.

Pedagogiikan kehittämisessä tärkeinä seikkoina Rantakylässä nousevat mm. oppilaslähtöisyys, yhdessä oppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen ja teknologian vahva hyödyntäminen. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimista monipuolisesti ja vahvistaa oppilaan omaa toimijuutta. Rantakylän yksikössä myös opetusharjoitteluaan suorittavat tulevaisuuden opettajat näkevät mallin opettajasta oppimisen organisaattorina, tukihenkilönä ja oppimisympäristöjen suunnittelijana. 

Kirjallisuus

Kokko, Anna Kristiina & Hirsto Laura, 2020. From physical spaces to learning environments: processes in which physical spaces are transformed into learning environments. Learning Environ Res (2020). https://doi.org/10.1007/s10984-020-09315-0

Kontturi Heikki, 2016. Oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen ja kehittymisen tukeminen alakoulun oppimiskontekstissa. Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210940

Kuuskorpi Marko, 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö. Käyttäjälähtöinen muunneltava ja joustava opetustila. Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4956-4

Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S., Särkkä, H. 2007: Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Opetushallituksen julkaisuja.

Niemi, Kreeta, 2020. ”The best guess for the future?” Teachers´adaption to open and flexible learning environments in Finland. Taylor&Francis Online. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/20004508.2020.1816371